lauantai 13. helmikuuta 2010

UUPS!!

Otan kaikki syyt niskoilleni. Olen ollut patalaiska postailun suhteen. Yksinkertaisesti, minulla ei riitä matskuja blogin pitämiseen. Välillä tuntuu, että keksii loistavan postauksen, mutta sitten kaikki tyssää. En uskalla laittaa omia kuviani tänne blogiin, sillä ne voi päätyä vaikka minne. Yritän etsiä Googlesta kuvia, jotka vastaavat haluamiani ja tuntuu, ettei tätä blogia edes kukaan lue. Ei se haittaa, tiedän, että Suomesta löytyy satoja, minun blogia parempia blogeja. Ehkä kehityn paremmaksi bloggauksessa. Mutta sen lupaan, että tämä minun bloggailu ei jäänyt tähän. Teen uuden ja vielä paremman blogin myöhemmin, kun pystyn. Nimi saattaa olla sama tai sitten ei.
Ilmoitan asiasta sittemmin, kiitän kuitenkin kaikkia blogini lukijoita. Mimm's things ei kerennyt täyttää vuotta, mutta kiitän kaikkia lukijoita tästä ajasta. Nähdään ajan mittaan;)

T: Mimm<3

torstai 31. joulukuuta 2009

Something what i love

Jassoo. On vissiinkin 31.12 eli viimeinen päivä tätä vuotta. Joko uudenvuodenlupaukset on tehty?
Minulla ne pyörivät lähinnä herkkulakkojen sun muiden asioiden ympärillä. Saa nähdä ovatko kilot karisseet kesään mennessä, voi olla, että vain unelmoin ja haaveilen...Haaveetkin käy joskus toteen?

Asiasta ja haaveilusta toisiin juttuihin. Kuten jo otsikko kertoo on luvassa rakkautta. Ei tosin mitään suoranaista, mutta minä rakastan. Ja kovasti rakastankin...


Green Day...ainoa...rakas...minun...omani...rakastan sinua! Billie Joe Armstrong on varmaankin maailman ihanin ja hot, hot, hotein mies mitä on olemassa! Rokki, eyeliner ja viettelevät ilmeet tekevät siitä niin ihanan. Green Dayn musiikki on punkrockia, enkä todellakaan vielä muutamaa vuotta sitten pitänyt punkista. Nyt se on arkipäivää ja kuuntelen sitä koko ajan. Green Dayta sekä Musea. Good Charlottekin on loistava ja Joel Madden, mahtava!
Miksi komeimmat miehet ovat aina rocklaulajia? Siinä on pähkinä purtavaksi.

Jos Green Day on keikkailut Suomessa meinaan hirttää itseni. Jos olen missannut keikan, niin...No toivotaan, että en. Rakkaus Green Dayhin syntyi pari vuotta sitten, kun kaverini osti minulle joululahjaksi bändin levyn. Kuuntelin levyn puhki ja aloin pitää bändistä kappale kappaleelta. Kun nyt sain uusimman levyn 21st century breakdown, no olen jo kuunnellut senkin puhki. 21 guns on osoittautunut suosikiksi. Eikä syystä.
Green Dayn laulujen sanat ovat useasti hyvin kauniit. Wake me up when september ends on niin kaunis kappale, että itken joka kerta, kun sen kuulen. Billie Joe kertoo siinä isänsä kuolemasta, mikä on tietysti kova paikka. Billie Joe on todellakin onnistunut kappaleiden teossa. Mike Dirnt sekä Tre Cool ovat myöskin onnistuneet musisoinnissa.
Billie Joe Armstrong. Syntynyt 17. helmikuuta 1972. Pian 38 vuotta täyttävä rokkari ei kyllä näytä lähelle nelikymppiseltä. Vai näyttääkö? Sama se, ääni, ulkonäkö, tyyli kaikki. Kaikki auttoi valitsemaan Billie Joen bändin, Green Dayn rakkaudekseni.

Ainoa...rakas...minun...omani...I Love you. Ethän koskaan lakkaa rokkaamasta?

Hyvää uutta vuotta 2010 kaikille!
T: Mimm

tiistai 29. joulukuuta 2009

Full, Funny, Rich and Famous!

Totta tosiaan, täynnä ollaan kaiken maailman jouluruokia. Kinkkua, laatikoita, lohta eri muodoissa, karkkia, suklaata, karkkia ja suklaata. Joululahjoiksi osoittautui kerrankin JUURI ne OIKEAT.

1. Miniläppäri Samsungilta. Tosin jouduttiin vaihtamaan toiseen, kun oli virheellisesti myyty:(
2. Christina Aguilera, By night-hajuvesi. Suosittelen, sillä tuoksu on mitä parhain!
3. Uusikuu-pokkari:) Nyt kun vielä ensimmäinen saataisiin luettua loppuun.
4. Rahaa ja villasukat (arvatkaa kaksi kertaa, kuka sukulainen antaa villasukkia<3)
5. Sydän-koru, josta enemmän tulevassa korupostauksessa.
6. Suklaata.
7. Elokuvaliput.

Vaikka minulle vannotettiin, että miniläppäri on ainut lahja, koska se on hintava, sain minä mielestäni parhaimmat lahjat ikinä. Joulu meni muutenkin mukavasti sukuloidessa ja kotona ollessa. Koirat saivat myös omat lahjansa. Vanhempi niistä on hulluna haisunäätään, jota roikottaa joka paikkaan.

Menikö teidän joulu hyvin ja minkälaisia lahjoja saitte? Kommentoikaa!

Nyt hyvää loppu vuotta ja onnea vuodelle 2 0 1 0!!!

sunnuntai 20. joulukuuta 2009

Helloy

Heipsun kaikille lukijoille! On tullut pidettyä harvinaisen pitkiä välejä postauksissa enkä ala niitä nyt tässä selittelemään. New hairstyle, please! on saamassa piakkoin pikkuveljen tai siskon, eli palaillaan seuraavassa postauksessa taas hiuskriisiini. Tällä hetkellä aikani kuluu lomaillen, sillä eilen lauantaina alkoi kauan odotettu joululoma. Huomenna on luvassa shoppailukierros kaupungilla, sillä joululahjani ovat vieläkin ostamatta(LUUSERI!) ja jouluaattoon on enää neljä päivää. No, yritetään nyt...
Uusia kommentteja en ole vielä ehtinyt katsastaa, mutta taidan käydä saman tien niiden kimppuun. Huomenna voisi olla sopivaa aikaa shoppailun lisäksi vähän uuden postausken teko sun muuta.

Nyt toivotan teille oikein hyvää joulua, ja olkaahan kilttejä<3Pus

T: Luuseri-Mimm:)

lauantai 5. joulukuuta 2009

New hairstyle, please! Vol.1

Otsikosta päätellen, tämä postaus käsittelee kriisiäni hiustyylin kanssa. Nyt, hiukseni näyttävät tavallisilta vaaleilta lättänöiltä. Tuntuu, ettei niissä ole tarpeellista eloa ja niiden laittaminen upeaan kuntoon on vaikeaa. Käytän shampoonani Syossin vaaleille/värjätyille hiukselle suuntautuvaa mömmöä. Se tekee hiuksista sileät ja selkeät, muttei jätä niihin tuuheutta ja eloa lainkaan. Eli, minkälaiset ovat täydelliset hiukset ja onko edes mahdollista saada sellaisia nykyään? Vai tyydynkö lättänöihin, koska hiusmuodit vaihtuvat koko ajan?

Tyyliä etsiessä käytän apuani Googlen ihanaa maailmaa ja Amerikan kuuluisuuksia.

Ensimmäisenä perehdyn Katie Holmesin hiustyyleihin. Hänethän tunnetaan Tom Cruisen vaimona ja lellityn Surin äitinä.
Jos minulta kysytään, tämä hiusmalli sopii Katielle parhaiten. Lyhyet hiukset korostaa hänen kauneutta ja juuri tuollainen poikapolkka sopiaa hänelle.
Tyyli voisi käydä minullekin, mutta ehkei noin lyhyenä?


Polkkatukka oli sitä jonkun ajan muotia, mutta vaikka minullakin sellainen joskus oli, ei se kuitenkaan ole minun juttu. Runsas ja tuuhea tukka yhdistettynä kauniisti leikatuun polkkaan sopi myös Katielle. Hänelle kai sopii kaikki maailman hiustyylit. Varmaan kaljunakin kaikkia julkkiksia paljotaan, jos he laittautuvat. Ilman meikkiä ja kauniita hiuksia, he ovat tuikitavallisia ihmisiä ja heidän arvostus laskee. Voi tätä maailmaa!


Laineilevat kiharat on se, mistä minä pidän! Pitkissä hiuksissä ei oikeastaan ole muuta itua, mutta jos ne laitetaan oikein ja panostetaan niiden laatuun ne ovat kauniit.
Katien tyyli on arkinen ja helppo, mutta samalla myös glamourinen ja elegantti.
Jostain syystä minun lainekiharat eivät koskaan onnistu, enkä tiedä mistä se johtuu. Syy on joko laitteen tai minun hiuksieni, joten on aika panostaa malliin molemmissa tapauksissa.

Katien tyyliä seurataan muodinmaailmassa koko ajan ja hän pyörii jokaisessa muotilehdessä.
Onneksi on hänen kaltaisiaan muodikkaita esimerkkejä, että me saisimme uusia tyylejä ja tietäisimme missä mennään. Eikä hän ole ainoa, mukaan mahtuu kymmeniä muita muodin edelläkävelijöitä.

perjantai 4. joulukuuta 2009

I'm dreaming of a white christmas...



Aika kun menee niin äkkiä, ettei sitä tajuakaan, mikä kuu ja mikä päivä nyt edes on. Tänään vasta tajusin, että on jo neljäs joulukuuta.
Mikä parasta! Minä en ole vielä ostanut ollenkaan lahjoja kenellekään ja kohta alkaa olla jo kiire! Ei, ostin minä viikko sitten koirilleni lahjat<3

Huomenna on varmaan pakko lähteä kaupunkiin ostoksille ja ois kaikenlaista joulusoopaa vielä tekemättä. Viikon alussa luvassa Linnan juhlien asuja ja muuta:)

lauantai 21. marraskuuta 2009

Hania

Nyt on viimeinkin aika kertoa matkastani kuvin! Aikaa tuosta reissusta on jo kulunut kauan, mutta kiireiltäni ehdin nyt tehdä postauksen. Tässä siis kuvia matkastani Plataniaksessa.
Kuva on joltakin ylätasanteelta Plataniaksen kylästä. Lämpötila pyörii jossakin 28 asteen paikkeilla. Sää oli koko matkan ajan loistava jos kahta vähäpilvistä päivää ei lasketa. Kovan tuulen takia mereen ei ollut asiaa mennä...

Kuvan aallot olivat todellakin suuria, mutta kuvassa todellinen suuruus jää hämärän peittoon. Kuulin tutultamme, että oli jäädä merelle, kun yritti mennä uimaan tuulisella säällä. Jaiks:S
Vesikään ei ollut niin lämmintä, mitä se oli viime syksyn reissullamme Zakynthokseen. Siellä oli hirmuiset helteet ja merivesi oli n.27 asteista<33Sitten tärkeimpään! Hotellimme pihassa asusteli kolme kisua, joista yllä olevassa kuvassa ruskea kisu oli ystävällinen ja minun suosikki. Aina kiehnäämässä ja vaatimassa rapsutteluja, ikävä on sinua kultaseni. Toivottavasti voit hyvin<3Tämä valkoinen "herrasmies" näyttää kuvassa niin kiltiltä ja lutuiselta. Niin minäkin luulin, ennen kuin tämä raapaisi minua käteen. Raukka ei ole tottunut kaltaisiini "lässynlässynmössynmässynlutumutu" kiehnääjiin, jotka olisivat koko ajan lässyttämässä kisuille! Ruskea kisu oli tuon ja toisen valkoisen kisun äiti.
Ruskea kissa, eli äiti seurasi meitä koko viimeisen illan ajan, aina ravintolaan asti. Aavistikohan se meidän lähdön?:S Minulla on sitä niin kova ikävä ja olisin mielelläni ottanut sen tänne kotiin.
Hanian kaupunki oli todella kaunis! Lomakylästämme matkaa Haniaan oli n. 16 kilometriä ja matka taittui bussilla. Bussimatka oli varsin eksoottinen kokemus! Kannattaa kokeilla.
Hania-kierroksella matkaani ei tarttunut mitään. Vaikka kauppakeskuksia oli paljon ja lempikauppojani esim. Bershka, Zara ja H&M, emme käyneet niissä. Kiertelimme vain vanhaa kaupunkia, emmekä ehtineet mennä uuteen kaupunkiin. Näytän seuraavassa postauksessa vaatteet, joita ostin reissulta. Tähän ne eivät mahdu.
Kävimme myös retkellä, jossa piipahdimme pienessä kylässä nimeltään Lapa. Ihana vesiputous oli pakko kuvata!
Kreetan monipuoliset maisemat ovat osa syy sen suureen suosioon. On kilometreittäin rantaa, mutta myös karuja ja reheviä jylhiä maisemia. Retkellä oli paljon tiukkia käännöksiä ja sydämeni hakkasi useita kertoja tuhatta ja sataa! Rotkojen reunoilla olo oli kaikkea muuta, kuin mukava!
Kävelimme yhtenä päivänä yhteen tavernaan, joka olevinaan oli "VAIN" 2,5 km päästä meidän hotelliltamme. Matkan pituus oli varmaankin todellisuudessa 6 km, joten ei ne kreikkalaiset varmaankaan paljoa mittaile noita matkojen pituuksia... Matkan aikana näkyi tuhansia tuhansia oliivipuita ja satoja appelsiinipuita. Poimin puusta yhden appelsiinin, joka oli melkein kypsä. Laitoin sen huoneeseen kypsymään ja kypsänä, SE OLI MEHUKAS!


Kuvia on vielä monimonimonia, mutta lataamisessa kestää niin paljon, että on parempi mennä paikan päälle itse kuvailemaan, vai mitä!

Siinä ny tuollaista kuvamateriaalia ja tulossa vielä ostospostaus!

Sitä odotellessa, hauskaa viikonloppua kaikille<3
T: Mimm